Kesälomapurjehdusta edeltää meillä yleensä siirtopurjehdus. Kuten nimestä voi johtaa, sen kuluessa vene siirretään Helsingistä parempien apajien ääreen. Se on kuitenkin vain puolet totuudesta. Tarkoituksena on myös purjehtia sellaisia legejä, joita lasten kanssa ei tulisi tehtyä.

Kaudella 2013 siirtopurjehdus suuntautui edellisen vuoden tapaan Maarianhaminaan. Miehistöön kuului tällä kertaa Jouni, Teemu, Tuure, Olli ja Mikko. Purjehdus jaettiin kahteen legiin, joiden välissä vierailtiin Hiidenmaalla Kärdlan kaupungissa.

HSK – Roograhu

HSK 11.7.2013 10.22 > Roograhu 12.7.2013 05.10 | 102 MPK

Ensimmäiselle legille startattiin HSK:lta aamupäivällä, jotta Hiidenmaalle, Kärdlan lentokentän vieressä sijaitsevaan Roograhun satamaan pääsisimme ajamaan sisään valoisalla. Lähtiessä keli ei ollut hassumpi: Pohjoistuulta 5 metriä ja aurinkoa pilvettömältä taivaalta.

Gråskärsbådanille saakka pääsimme pudottelemaan spinnulla, jossa tuuli heikkeni ja lähti shiftaamaan itään. Gråsalta Ulkomatalalle joudutettiin kulkua moottorilla, kunnes Ulkomatalalle saavuttaessa kurssi kääntyi lännemmäksi ja saatiin taas spinnu ylös. Tuulen jatkaessa kääntymistä myötäpäivään vaihdettiin eteen kakkosjenni ja jatkettiin lopulta kryssikulmilla kohti Kallbådan majakkaa Porkkalan edustalla. Tuuli oli reittiin nähden aivan vastainen ja voiman laantuessa pariin metriin, vedettiin vähän ennen Kalbådania jenni rullalle ja jatkettiin moottorilla kohti Hiidenmaata.

Lokikirja ei kerro, mutta jossain välissä taidettiin syödä. Ateriaksi oli edellisvuoden tapaan slaavilainen kanapata riisin kera. Reilun tunnin moottoriajon jälkeen länsilounaaseen kääntynyt tuuli alkoi taas heräillä ja päästiin jatkamaan styyran halssilla miltei oikeaan suuntaan.

Kahdeksan aikaan illalla kiinnitin salongissa palloillessani huomioni painevesipumpun ääneen. Onneksi huomio kiinnittyi ensin pumpun ääneen, eikä seuraavaan havaintoon, joka oli turkkilevyjen raoista aallokossa roiskahteleva vesi. Jostain syystä pumppu oli tyhjentänyt koko vesisäiliön sisällön pilssiin, joka siten lainehti yli äyräidensä Helsingin vesijohtovettä. Tilanne oli taktisella tasolla ratkaistu tuossa tuokiossa pumppaamalla arvokas vesi pilssipumpulla mereen. Strategisesti tilanteesta aiheutui vakavin kolaus Tuurelle, joka on tunnettu tiskausmieltymyksestään. Myöhempi tarkastelu Maarianhaminassa osoitti, että kylmävesijohdon T-liittimestä oli liitos löystynyt ja yksi letku päässyt irtoamaan.

Illan ja yön mittaan tuuli kääntyi hissukseen kohti pohjoista ja puhalsi lopulta jokseenkin puuskaisena 9 – 12 metriä sekunnissa. Edessä vetävä kakkonen oli hieman liikaa, mutta vaihto kolmoseen ei oikein aallokon puolesta pimeässä innostanut, joten powerin hallinnassa tyydytiin twistaamaan. Aallokko olikin tuona yönä erityisen epämiellyttävää Viron matalaa rannikkoa ajaessa. Kahdesta suunnasta, ehkä 40 asteen erolla tulevia aaltoja oli vaikeaa ajaa nätisti. Aaltojen vaiheiden osuessa sopivasti yhteen, niistä muodostui lähinnä pilaria muistuttavia muodostelmia. Osa vatsalaukuista muodosti oksennusta, jota matoonkien välistä pujoteltiin mereen.

Hiidenmaata lähestyessä tuuli heikkeni. Terastelahden pohjoisviitalle saavuttaessa purjeet laskettiin kello 04.20 ja käännyttiin etelään kohti Roograhua. Satamaan kiinnityttiin kello 05.10 ja pikaisen järjestelyn jälkeen käytiin nukkumaan.

Roograhu – Maarianhamina

Roograhu 12.7.2013 13.50 > Maarianhamina 13.7.2013 12.00 | 120 MPK

Puoli yhdeksän aikaan heräiltiin ja siirryttiin satamaravintolaan aamiaiselle. Sataman pitäjältä kuulimme keskellä sataman kapeaa sisääntuloaukkoa, lateraalien välissä, olevan kivi. Se oli kuulemma pitänyt räjäyttää, mutta urakan ottanut firma oli päättänyt toimintansa. Eipä löydetty sitäkään kiveä.

Aamupalan jälkeen otettiin tilataksi alle ja ajettiin Kärdlan kaupunkiin tarkastamaan nähtävyydet. Nätti kaupunki, jonka keskustan liepeille oli valmistumassa suuri pienvenesatama. Se on ilmeisesti kaudella 2014 jo käytössä. Samalla tilataksilla kiiruhdettiin pian takaisin satamaan ja napattiin take-away-pizzat satamaravintolasta veneeseen.

Kello 13.50 irroitettiin köydet Roograhusta. 8,5 tunnin aikana ennätimme nukkua, syödä aamiaisen, katsoa nähtävyydet, käydä kahvilla ja kaupassa, sekä tilata lounaan. Tehokasta.

Alkumatka ajettiin vastatuuleen koneella pizzaa mussuttaen. Vajaan tunnin ajon jälkeen olimme taas Terastenlahden pohjoisviitalla, jossa purjeet ylös ja suunta kohti Hiidenmaan pohjoiskärkeä. Säässä ei edelleenkään ollut moittimista: Kuuden metrin pohjoistuulessa ja auringon paahtaessa pilvettömältä taivaalta pääsimme hyvää vauhtia hiukan kryssiä avoimemmilla kulmilla kohti Ahvenanmaata. Illan ja yön aikana tuuli heikkeni ja löi aavistuksen nenille. Tarkkaan aallot ajaen vauhdin sai pysymään, eikä vene juurikaan ajautunut reittiviivan eteläpuolelle.

Koko yö meni samoilla askelmerkeillä. Seuraava merkittävä tapahtuma lienee syöminen, jota varten paistettiin pekonia, nakkeja ja kananmunia.

Vitkubbenilla laskettiin purjeet kello 09.30 reitin kääntyessä pohjoisen suuntaan, päin kolme metriä sekunnissa liikkuvaa ilmaa. Maarianhaminan länsisatamasta olin etukäteen varannut Dockspotilla paikan, johon kiinnityimme kello 12.00.

Hyvä purjehdus.

essä pohjoisen suuntaan, päin kolme metriä sekunnissa liikkuvaa ilmaa. Maarianhaminan länsisatamasta olin etukäteen varannut Dockspotilla paikan, johon kiinnityimme kello 12.00.

Hyvä purjehdus.